Rakennusala on useamman vuoden ajan tuonut eri näkökulmista esille YTV2012 yleisien tietomallivaatimusten kokonaisuuden päivitystarvetta.
BuildingSMART Finland käynnisti tänä syksynä päivityksen tarveselvityksen ja järjestämme erilaisia työpajoja rakennusalan toiveiden kirjaamiseksi tulevaisuuden YTV-kokonaisuudelle.
Kaikesta palautteesta on välittynyt se, että YTV tietomallivaatimuksien päivittäminen ajantasalle on merkittävä rakennusalan kilpailukyvylle ja tuottavuudelle.
BuildingSMART Finland koordinoi YTV:n tietosisältöä ja päivittämisen tarveselvitystä. BuildingSMART Finland on Rakennustietosäätiön alaisuudessa toimiva puolueeton, suomalaisten kiinteistö- ja infra-alan omistajien ja palveluntuottajien muodostama yhteistyöfoorumi. Mukana toiminnassa ovat omistajien lisäksi laajasti suunnittelijat, urakoitsijat, ohjelmistotalot, yliopistot ja oppilaitokset sekä muut rakennusalan yritykset. Toiminnan tavoitteena on tieto-, infra- ja kaupunkimallinnuksen edistäminen Suomessa.
Syksyn aikana on pidetty avoimia työpajoja aiheesta 8.10, 29.10 ja 20.11. Seuraava avoin työpaja pidetään 7.1.2019 klo 13-16 Rakennustiedossa, tässä työpajassa käsittelemme eri osa-alueiden käyttötapauksia ja niiden kuvausta. Ilmoittautumiset työpajaan anna-riitta.kallinen(at)arkcon.fi, saat samalla lisätietoja työpajasta.
Olemme julkaisseet tälle päivitystarvesivustolle palautelomakkeet, joilla toivomme saavamme rakennusalalta lisätietoja YTV-kokonaisuuden päivitystarpeesta.
Vastausaikaa on jatkettu 28.2.2019 asti. Tämän jälkeen palautteet koostetaan ja ne huomioidaan YTV2012 päivityksen hankesuunnitelman laatimistyössä.
Pääset eri osioiden palautelomakkeisiin tästä listasta:
YTV2012 päivityksen tarveselvityshankkeen yleinen osio
Osa 1 Yleinen osuus
Osa 2 Lähtötilanteen mallinnus
Osa 3 Arkkitehtisuunnittelu
Osa 4 Talotekninen suunnittelu
Osa 5 Rakennesuunnittelu
Osa 6 Laadunvarmistus
Osa 7 Määrälaskenta
Osa 8 Havainnollistaminen
Osa 9 Mallien käyttö talotekniikan analyyseissä
Osa 10 Energia-analyysit
Osa 11 Tietomallipohjaisen projektin johtaminen
Osa 12 Tietomallien hyödyntäminen rakennuksen käytön ja ylläpidon aikana
Osa 13 Tietomallien hyödyntäminen rakentamisessa
Osa 14 Tietomallien hyödyntäminen rakennusvalvonnassa
YTV päivityksen tarveselvityshankkeen ohjausryhmän muodostavat:
Tomi Henttinen, buildingSMART Finland puheenjohtaja
Ari Törrönen, NCC, bSF Talo-toimialaryhmän puheenjohtaja
Tero Järvinen, Granlund, bSF talotekniikan ryhmän puheenjohtaja
Anna-Riitta Kallinen, buildingSMART Finland, projektikoordinaattori
Lisätietoja YTV päivityksen tarveselvityshankkeesta ja työpajoista Anna-Riitalta:
Anna-Riitta Kallinen
buildingSMART Finland projektikoordinaattori
p. 040 770 9799
email: anna-riitta.kallinen(at)arkcon.fi
Lähtötilanteen mallinnuksessa tulisi ottaa huomioon muut suunnittelualat paremmin. Mielestäni suositus arkkitehdin tekemästä inventointimallista ei ole toimiva, koska esimerkiksi arkkitehtitoimistoilla voi olla käytössä vain Revit Architecture, jolla ei palkkeja esimerkiksi pysty mallintamaan. Myöskään kaikilla arkkitehdillä ei ole tarvittavaa valmiutta kaikkia rakenteita inventoida riittävällä tarkkuudella.
Tämä aiheuttaa todella suuren ongelman, kun mallia halutaan käyttää laajemmin muillakin suunnittelualoilla. Rakenteiden mallinnus tulee ehdottomasti tehdä asiaan vihkiytyneen toimiston toimesta. Rakenteiden inventointi on vähintään yhtä tärkeää kuin pelkän arkkitehtimallin inventointi. Tästä syystä vanhat rakennesuunnitelmat tulee käydä läpi jo inventointivaiheessa ja lisätä rakenteet parhaan tiedon mukaan tietomalliin. Laserkeilaus antaa yleensä tarvittavat rajat, jotta rakenteet saadaan oikeille sijainneille.
Lähtötietomallin tietosisältöön tulisi myös kiinnittää eritistä huomiota, jotta rakenteelliset seinät, palkit, pilarit, pilasterit, konsolit ym. osataan eritellä riittävällä tarkkuudella. Myös mallinnustyökaluihin tulee kiinnittää yleisissä tietomallivaatimuksissa huomiota.
Yksi keino tähän voisi olla jakaa lähtötilanteen mallinnus esimerkiksi kahteen suurempaan kokonaisuuteen käyttötarkoituksen mukaan, joista sitten mallinnustasot koostetaan. Arkkitehtoninen inventointi, jolloin arkkitehti tekee itselleen lähinnä geometriamallin olemassaolevista tilapinnoista sekä sitten toinen kokonaisuus, jossa tuotetaan ns. täysiverinen inventointimalli, joka soveltuu paremmin kaikkien suunnittelualojen lähtötietojen tarpeisiin. Toki vain arkkitehdin tarpeisiin luotu malli on suppeampi käytöltään ja projektista riippuen vaatii lähes aina lisätäydennyksiä, joten vahva suositus olisi tuolle ns. täysiveriselle inventoinnille.
On todella erikoista, että inventoinnissa puututaan enemmän kiintokalusteiden mallinnukseen kuin esimerkiksi palkkien profiilin tärkeyteen. Tämä epäkohta tulee korjata päivitetyssä ohjeistuksessa.
Kim Vikki kommentteja myötäilen ja varsinkin tuon palkkien mallintamista Revitillä.
Tämän hetkisessä YTV versiossa suurimmat puutteet liittyvät lähtötietomallintamisen osalta siihen, ettei niissä ole määrityksiä laserkeilausten mittausrungosta tai menetelmistä rungon mittauksen osalta. Tämä voi johtaa esim. siihen, että näennäisesti oikein laserkeilattu (riittävä pistetiheys) sisäisesti kumminkin sisältää jopa 10 senttimetrien suhteellisia virheitä, koska ilman varsinaisen rungon mittausta voi yksittäisten laserkeilausasemien ketjuttaminen aiheuttaa mittausten kertymää tai virheitä korossa, joita ei aina huomata aineistosta visuaalisilla tarkasteluilla. Pelkkä pistetiheyden määritys riittää riittävien yksityiskohtien havaitsemiseen pistepilviaineistosta mallinnukseen, mutta se ei takaa sitä, että aineisto on geometrisesti oikein. Tältä osin olisin mielelläni täydentämässä tulevaa ohjeistusta myös käytännössä. YIV2015 puolella vastaavat ongelmat on vältetty viittaamalla Liikenneviraston maastomittausohjeisiin, jotka eivät tosin täysin sovellu rakennusmittauksiin. Myös erityistä aineiston tarkkuutta vaativien rakennuksen osien osalta, kuten hisskuilut ja liitynnät tuleviin rakenteisiin olisi hyvä täydentää nykyistä ohjetta esivalmistettavien osien sopivuuden varmistamiseksi. 25 mm tarkkuus esim. seinien mallinnuksessa on karkea virhe hissisuunnittelussa, jossa vaaditaan enemmän teollisuussovelluksien kaltaista alle 5 mm tarkkuustasoa.